Abun'iekan karjalaiset vastinehet suomen sanoilla on kerännyn Kosti Pamilo, a painamisesta huolen piti Karjalan Sivistysseura.
Kaikkihan tiijetäh, jotta ei ole loitos männyn se aika, konsa kirjoja poltettih ta karjalaisien omakielisien kirjojen julkaisemiseh ei annettu varoja.
«Karjalan kielen uuzi tulenda algoi, kui Ven'an moal siirryttih perestroika-aigah. Eniä ei karjalazie luvettu natsionalisteiksi. Hyö piästih petlas» (hirttonuorasta), sanaston keryäjä Kosti Pamilo kirjuttau alkusanoissah ta jatkau, jotta kun myöhempän Suomesta päin tuli apuo, niin suatih valmeheksi Aunuksen Aberi, Tverin Bukvari ta Vienan Aapini.
«Karjalazet allettih Suomespäi käyvä rodn'ie tabuamas. Paginat jiädih vähih. Yhen kieles oli liigua suomie da toisen kieles liigua ven'ua, valittau hiän.- Tätä puutosta mie tahoin lievittiä. Sentäh keräin suomen sanoil karjalazet vastasanat.»
Abun'iekka-sanasto sai hyvän vastahoton. Rukajärveläisen kiitokset suatih Siperiasta ta vienalaisen moitinnot Tallinnasta.
Erähät tarkkasilmäset huomattih niise painovirheitäki. Esimerkiksi aladobi on kirjutettu tsudeniksi, vaikka pitäis olla studeni. Huodra on pantu tuopiksi; sehän on ylen suuri puukkuo varte, sentäh pitäyki olla tuppi.
Epyälemättä Abun'iekasta on hyötyö vienankarjalaksiki pakasijilla. Vaikka sanat ollahki Suojärvi-Porajärvi pakinatapah kirjutettu, kuitenki erähistä niistä helposti arvuau vienalaisen sanan: ...........